Muistiinpanoista julkaisuun

ohjelmat tutkielma

Tässä kirjoituksessa reflektoin omia tutkimus- ja kirjoittamistapojani. Tarkoituksena on tarjota yksi mielestäni hyödyllinen tapa lukemiseen, muistinpanojen tekemiseen ja lopulta julkaisemiseen. Kerron myös lyhyesti käyttämistäni kirjoitusohjelmista: Obsidian, Zotero ja Pandoc.

Vesa Välimäki
2021-11-21

Tutkijat harvoin kertovat siitä, miten he konkreettisesti työskentelevät.1 Tämä on valitettavaa erityisesti opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden näkökulmasta, jotka ovat vasta hakemassa omia tapojaan toteuttaa tutkimustyötä. Väittäisin kuitenkin, että kokeneempien tavasta tehdä tutkimusta voi oppia, mutta näitä tapoja pitää soveltaa omiin tapoihinsa ja projekteihinsa sopivaksi.

Tässä tekstissä reflektoin omia työskentelytapojani. Tekstini etenee aktiivisten muistiinpanojen tekemisen tärkeydestä niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Erityisesti kaksi ensimmäistä lukua on sellaisia, mitkä pysyvät hyvin yleisellä tasolla. Viimeisessä luvussa kerron spesifimmin käyttämistäni ohjelmista.

Muistiinpanojen tekeminen

Työskentelytapani ovat muuttuneet opintojeni ja lyhyen tutkimusurani aikana moneen otteeseen. Perusopintojen aikana minulla oli tapana skannailla ja kopioida lukemaani talteen. Pidin silloin ajatuksesta, että kerryttäisin hiljalleen tietopankkia, jota hyödyntää tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan loppupeleissä toiminut, sillä tuloksena oli vain kokoelma erilaisia lainauksia ilman sen suurempaa henkilökohtaista sidettä.

Nykyiset metodini muistuttavat aktiivisen oppimisen teesejä (Lonka 2020; Ahrens 2017). Itselleni tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että yritän mahdollisimman paljon jo lukemisen aikana työstää omia ajatuksiani eteenpäin. Lukemisen ohessa kirjoitan aktiivisesti ylös omin sanoin kaiken sen, minkä näen tärkeäksi ottaa mukaani itse tekstistä. Tämä voi olla kirjoittajan tekstin referoimista omin sanoin tai sitten muita ajatuksia, jotka ovat nousseet esiin tekstin lukemisen aikana.

Luen siis nimenomaan oma näkökulmani edellä. Työmetodini olisivat toki erilaisia, jos lukisin tentteihin. Niissä asioiden ulkoa opetteleminen ja keskeisten asioiden hahmottaminen on tärkeää. Nyt tärkeintä on oman kirjoitustyön edistäminen.

Tällainen lukemistapa voi kuulostaa siltä, että se vie paljon aikaa. Omin sanoin kirjoittaminen on hieman hitaampaa kuin luetun kopioiminen, mutta näkisin kokonaisuudessa aikaa säästyvän. Kun reflektoi ja kirjoittaa mahdollisimman paljon omin sanoin jo lukemisvaiheen aikana, niin näitä ajatuksia on helppo hyödyntää jatkossa. Käytännössä sitä kirjoittaa jo samalla kun hakee taustamateriaalia omaan tekstiinsä.

Tällainen lähestymistapa vaatii sitä, että luottaa omiin tulkintoihinsa ja ajatuksiinsa. Tämä ei aina ole itsestään selvää, vaan joskus turvallisemmalta voi tuntua toisten ajatusten kopioiminen sellaisenaan. Tämä voi kuitenkin vain viivyttää kirjoittamisvaihetta, jossa omiin ajatuksiin täytyy osata luottaa.

Muistiinpanojen tekemisen teknisenä välineenä suosin ohjelmia, jotka ovat saatavilla kaikilla laitteillani. Nykyisin kirjoitan muistiinpanojani Applen muistiinpanosovelluksella sekä tietokoneella että kännykällä (hyvänä vaihtoehtona monelle alustalla, myös Android ja Windows, on Simplenote). Itse muistiinpanoihin kirjoitan yleensä julkaisun otsikon ja sen jälkeen omin sanoin muistiinpanoja mahdollisine sivunumeroineen.

Muistiinpanojen hyödyntäminen

Aktiivinen muistiinpanojen kirjoittaminen tuottaa usein tekstiä runsaasti, jolloin haasteeksi muodostuu se, miten näitä muistiinpanoja voisi hyödyntää ilman niiden unohduksiin jäämistä. Tämä ei välttämättä muodostu ongelmaksi pienemmissä tutkimustöissä kuten kandeissa, mutta esimerkiksi gradua tai väitöskirjaa varten muistiinpanojen arkistoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Aikaisemmin muistiinpanojen järjestelyä tehtiin neulakorttien ja kenkälaatikoiden avulla (esim. Niklas Luhmannin Zettelkasten-metodi ja Eco (2015)). Nykyisin on onneksi saatavilla omien muistiinpanojen järjestelemiseen tarkoitettuja appeja ja sivustoja, joiden avulla muistiinpanojen hyötykäyttö on huomattavasti helpompaa.

Itse suosin Obsidiania, jonka kehittäjät ovat saaneet inspiraationssa em. Zettelkasten-metodista. Kun olen saanut muistiinpanot jostain julkaisusta valmiiksi, niin siirrän ne Applen Notes-sovelluksesta Obsidianissa sijaitsevaan muistiinpanokokoelmaani.

Obsidian mahdollistaa huomattavasti paremmat muistiinpanojen haku- ja organisointityökalut. Obsidianissa on myös mukava kirjoittaa. Tekstiä on helppoa siirrellä tekstitiedostosta toiseen ilman Wordin formatoinnin kaltaisia häiriötekijöitä. Lisäksi Obsidianissa saa kätevästi monta ikkunaa auki, jolloin voin kätevästi työstää käsikirjoitusta samalla selaten muistiinpanojani.

Olen käyttänyt Obsidiania kohta reilun vuoden verran. Sinne on kertynyt runsaasti muistiinpanoja lukemastani, mutta myös muita ajatuksia ja ideoita eri aihepiirittäin. Kirjat, artikkelit ja muut julkaisut säilytän kirjasto-nimisessä kansiossa.

Obsidianissa sijaitseva kirjastoni

Figure 2: Obsidianissa sijaitseva kirjastoni

Näistä reilun vuoden mittaan kertyneistä muistiinpanoista on ollut jo paljon apua käsikirjoitusten tekemisessä. Jos esimerkiksi haluan kirjoittaa käsikirjoitukseeni jotain Goffmanin kasvotyön käsitteestä, niin haen ensin Obsidianista muistiinpanoni siitä.

Oman muistiinpanokokoelman selaaminen saa myös tutkimustyössä olennaisen mielikuvituksen liikkeelle. Sosiologi C. Wright Mills (2015) on kuvannut oman luomistyönsä yhdeksi tärkeäksi menetelmäksi muistiinpanojen organisoinnin. Myös sosiologi Niklas Luhmann (1992) on kertonut hänen runsaan julkaisumääränsä olleen hänen muistiinpanokokoelmansa ansiota.

Tärkeää on se, etteivät omat muistiinpanot jää unohduksiin, vaan ne ovat aktiivisessa käytössä tai ainakin tarvittaessa helposti löydettävissä. Tässä kehittyneet hakutyökalut ja mahdollisuudet muistiinpanojen organisoimiseen esimerkiksi tagien ja linkkien avulla on tärkeää. Ainakin näihin tehtäviin voin suositella Obsidiania.

Muistiinpanoista julkaisuun

Hyvä muistiinpanokokoelma mahdollistaa tehokkaan kirjoittamisen. Seuraavaksi kerron hieman spesifimmin omista metodeistani tuottaa siistin näköinen Word-tiedosto Obsidianista sijaitsevasta käsikirjoituksestani. Tätä hieman monimutkaisemmalta näyttävää metodia helpompi tapa on esimerkiksi kirjoittaa suoraan Word-tiedostoon ja pitää toisessa ikkunassa auki omaa muistiinpanokokoelmaansa. Itse kuitenkin pidän kirjoittamisesta Obsidianissa huomattavasti enemmän.

Käytän lähteiden järjestelemisessä Zotero-vitteidenhallintaohjelmaa ja sen muutamaa lisäosaa (lue ohjeeni täältä). Obsidianiin on taas saatavilla Citations-lisäosa, jonka avulla pystyn hyödyntämään Zoterossa sijaitsevia lähteitä. Citations-lisäosa lukee Zoteron tallentamaa ja automaattisesti päivittämää Better BibTeX-tiedostoa. Näin pikanäppäimellä saa kätevästi uuden tekstitiedoston kirjasto-kokoelmaani.

Kaikki kirjasto-kansiossani olevat lähteet ovat Citations-lisäosan tuottamia. Samalla näiden kirjasto-kansiossa olevien julkaisun nimet toimivat varsinaisessa käsikirjoituksessa lähdeviitteinä, joita Pandoc-muuntaja osaa lukea.

Obsidian, Zotero ja Pandoc -workflow

Figure 3: Obsidian, Zotero ja Pandoc -workflow

Vasemmalla kuvassa näkyy Obsidianissa oleva esimerkki käsikirjoituksesta. Oikealla alhaalla taas valmis Word-tiedosto asetteluineen. Ylhäällä oikealla näkyy seuraava komento, jonka avulla tuotan Obsidianin .md tiedostosta Word-tiedoston.

pandoc -s “~/esimerkki.md” –citeproc –bibliography=“~/zotero.bib” –csl=“~/aps.csl” –reference-doc=“~/reference.docx” -o “~/esimerkki.docx”

Komento hakee ensin Obsidianissa olevan käsikirjoituksen ja sitten Zoteron tuottaman lähdeluettelon (.bib). Komennolla “csl” Pandoc hakee tietyn tavan ilmaista viitteet. Tässä tapauksessa se imitoi American Political Science -viittaustyyliä. Reference-doc komento tarjoaa Pandoc-komennolle esimerkin siitä, miltä Word-tiedosto tulisi näyttää. Viimeinen komento -o kertoo mihin uusi Word-tiedosto tallennetaan.

Tämä on kieltämättä hieman monimutkaista ja en suosittelisi tällaista esimerkiksi kandia tekevälle. Ohjelmien toimintakuntoon laittamiseen ja niiden käytön opetteluun menee hieman aikaa. Uskoisin tämän ajallisen investoinnin kuitenkin olevan hyödyllinen erityisesti niille, jotka haluavat jatkaa kirjoitustyötä tulevaisuudessa. Omia käsikirjoituksia on kätevä kirjoittaa samassa ohjelmassa muistiinpanojen kanssa.

Lopuksi

Tämän kirjoitukseni tärkeimpiä asioita on oikeastaan se, että reflektoi sitä, miten tekee tutkimusta. Itselleni luetun aktiivinen työstäminen on ollut hyvä keino oppimiseen. Se voi olla sitä myös sinulle. Suosittelen tutustumaan laajemmin aiheeseen teosten Ahrens (2017) How to Take Smart Notes ja Lonka (2020) Oivaltava oppiminen teosten kautta.

Comments

Otan mielelläni vastaan kommentteja sähköpostilla.

Ahrens, Sönke. 2017. How to Take Smart Notes: One Simple Technique to Boost Writing, Learning and Thinking for Students, Academics and Nonfiction Book Writers.
Eco, Umberto. 2015. How to Write a Thesis. Cambridge, Massachusetts: MIT Press.
Lonka, Kirsti. 2020. Oivaltava oppiminen. Otava.
Luhmann, Niklas. 1992. “Communicating with Slip Boxes: An Empirical Account.”
Mills, C Wright. 2015. “Intellektuaalinen Ammattitaito.” In Sosiologinen Mielikuvitus, 222–58. Gaudeamus.

  1. Jos kuitenkin tiedät hyviä esimerkkejä, niin laita viestiä!↩︎

References

Reuse

Text and figures are licensed under Creative Commons Attribution CC BY-NC 4.0. The figures that have been reused from other sources don't fall under this license and can be recognized by a note in their caption: "Figure from ...".

Citation

For attribution, please cite this work as

Välimäki (2021, Nov. 21). vesavalimaki.fi: Muistiinpanoista julkaisuun. Retrieved from https://www.vesavalimaki.fi/posts/muistiinpanot/

BibTeX citation

@misc{välimäki2021muistiinpanoista,
  author = {Välimäki, Vesa},
  title = {vesavalimaki.fi: Muistiinpanoista julkaisuun},
  url = {https://www.vesavalimaki.fi/posts/muistiinpanot/},
  year = {2021}
}